Junaratoja ja odotusta

 Johan nyt kun oikein kahta kertaa saman päivän aikana ehtii blogeilemaan! Syykin löytyy aiemmin kirjoittamastani, eli siitä sairastamisesta. Samuel nukkuu tällä hetkellä päiväunia ja ainakin lähipiiri tietää, että se ei ole tälle pojalle kovin tavallista, mutta kyllähän sitä sairaana saa nukkua. Vielä kun tämä äitikin ymmärtäisi koneen äärestä notkumasta ja nukkumaan pienet päikkärit, jotta illalla jaksaa miehen kanssa joulukonsertissa.

Nyt ei vaan väsytä, käytiin juuri lenkillä, onneksi on ne tuplarattaat, joissa isompikin voi istua kuumeisena. Tuotiin syyskuun jenkkireissulta BabyJoggerit ja tällaisissa tilanteessa ne on aika ehdottomat. Päivittäisessä käytössä ne ei meillä ole, vähän liian turhan raskaat työntää kahta lasta ja samalla taluttaa kahta koiraa,  tosin en tiedä onko sellaisia kahden istuttavia kevyitä rattaita olemassakaan?

Muuta järkevää ei olla tehtykään, rakennettu junaratoja ja ajeltu junilla, tälle äidille hienojen junaratojen rakentaminen ei ole ollenkaan niin helppoa kuin perheen miesväelle, niistä mun tekemistä junaradoista tulee aina tylsiä ja tavallisia. Tänään taisi olla luovuus huipussaan, kun kerrankin saatiin aikaan hieno ja pitkä junarata.

Pikkuvelikin alkaa olla harmittavan kiinnostunut junaradoista ja kaikesta muustakin. Tähän saakka se on ollut ihana pikkuveli, saa nähdä miten tilanne on kuukauden päästä ;)

Niin ja mitäs täällä sitten odotellaan? Tehtiin eilen tarjousta talosta ja odotellaan tietoa miten sen kanssa kävi.. piinaavaa!